Judg 21 | FinSTLK2017 | STEP | Israelin miehet olivat vannoneet Mispassa ja sanoneet: "Kukaan meistä ei anna tytärtään benjaminilaiselle vaimoksi."

Judges 21

Benjamin pelastetaan häviämästä sukupuuttoon

1 Israelin miehet olivat vannoneet Mispassa ja sanoneet: "Kukaan meistä ei anna tytärtään benjaminilaiselle vaimoksi." 2 Kansa oli tullut Beeteliin, ja he istuivat siellä aina iltaan asti Jumalan edessä, korottivat äänensä ja itkivät katkerasti 3 ja sanoivat: "Miksi, oi Herra, Israelin Jumala, Israelissa on käynyt niin, että Israelista puuttuu nyt yksi sukukunta?"

4 Varhain seuraavana päivänä kansa nousi ja rakensi sinne alttarin ja uhrasi polttouhreja ja rauhanuhreja. 5 Israelilaiset sanoivat: "Onko yhdessäkään Israelin sukukunnassa ketään, joka ei ole tullut seurakunnan kanssa tänne Herran eteen?" Sillä siitä, joka ei tulisi Herran luo Mispaan, oli vannottu ankara vala: "Hänet on kuolemalla rangaistava." 6 Israelilaisten tuli sääli veljeään Benjaminia, ja he sanoivat: "Tänä päivänä yksi sukukunta on hakattu pois Israelista. 7 Mitä meidän on tehtävä, että jäljelle jääneet saavat vaimoja? Sillä itse me olemme vannoneet Herran kautta, ettemme anna heille tyttäriämme vaimoiksi." 8 He kysyivät: "Onko Israelin sukukunnissa ainoatakaan, joka ei ollut tullut Herran eteen Mispaan?" Niin, katso, Gileadin Jaabeksesta ei ollut ketään tullut leiriin, seurakuntakokoukseen. 9 Sillä kun kansasta pidettiin katselmus, katso, siellä ei ollut ketään Gileadin Jaabeksen asukkaista. 10 Kansa lähetti sinne kaksitoista tuhatta sotakuntoista miestä ja käski heitä sanoen: "Menkää ja surmatkaa miekan terällä Gileadin Jaabeksen asukkaat vaimoineen ja lapsineen. 11 Tehkää näin: kaikki miespuoliset ja kaikki naiset, jotka ovat yhtyneet mieheen, vihkikää tuhon omiksi." 12 Mutta Gileadin Jaabeksen asukkaista he löysivät neljäsataa nuorta naista, jotka olivat neitsyitä eivätkä olleet yhtyneet mieheen. He veivät nämä leiriin Siiloon, joka on Kanaanin maassa.

13 Sitten koko kansa lähetti sanansaattajia puhumaan benjaminilaisten kanssa, jotka olivat Rimmonin kalliolla, ja tarjosi heille rauhaa. 14 Silloin benjaminilaiset palasivat takaisin, ja heille annettiin ne naiset, jotka oli jätetty henkiin Gileadin Jaabeksen naisista. Mutta ne eivät riittäneet heille. 15 Kansan tuli sääli Benjaminia, koska Herra oli tehnyt aukon Israelin sukukuntiin. 16 Silloin kansan vanhimmat sanoivat: "Mitä meidän on tehtävä, että jäljelle jääneet saisivat vaimoja? Sillä onhan naiset hävitetty Benjaminista." 17 He sanoivat: "Pelastuneiden perintöomaisuus on jäävä Benjaminille, ettei yksikään sukukunta häviäisi Israelista. 18 Mutta itse emme voi antaa heille tyttäriämme vaimoiksi, sillä israelilaiset ovat vannoneet ja sanoneet: kirottu olkoon se, joka antaa vaimon benjaminilaiselle." 19 He sanoivat: "Katso, joka vuosi vietetään Herran juhla Siilossa, joka on pohjoiseen Beetelistä, auringonnousun suuntaan siitä valtatiestä, joka vie Beetelistä Sikemiin, ja etelään Lebonasta." 20 He käskivät benjaminilaisia sanoen: "Menkää ja asettukaa väijyksiin viinitarhoihin. 21 Kun näette Siilon tyttärien tulevan ulos karkeloimaan, rynnätkää viinitarhoista ja ryöstäkää jokainen itsellenne vaimo Siilon tyttäristä ja lähtekää Benjaminin maahan. 22 Kun heidän isänsä tai veljensä tulevat valittamaan meille, sanomme heille: 'Lahjoittakaa heidät meille, sillä ei kukaan meistä ole ottanut sodalla vaimoa. Ettehän te ole itse antaneet niitä heille, muuten olisitte joutuneet syyllisiksi.'"

23 Benjaminilaiset tekivät niin ja ottivat lukumääränsä mukaan itselleen vaimoja karkeloivien joukosta ryöstäen heidät. Sitten he palasivat perintöosaansa ja rakensivat uudestaan kaupungit ja asettuivat niihin. 24 Silloin israelilaisetkin vaelsivat sieltä, kukin sukukuntaansa ja sukuunsa, ja menivät sieltä kukin perintöosalleen.

25 Siihen aikaan ei ollut kuningasta Israelissa. Jokainen teki sitä, mikä hänen omasta mielestään oli oikein.